Tomi Aholaisen haastattelu 13.11.2009

Tomi Aholaisen sähköpostihaastattelu 13.11.2009


 Tomi Aholainen cafe jazzissa, Porissa 8.7.2009.

 (C) Kuvien ja tekstin kaikki oikeudet omistaa Johanna Kurkelan Facebook -faniryhmän ylläpito.

 

”Oma työni liittyy lopulta pitkälle laulujen etsimiseen...”

 Ylläpito: Mitä kautta olen päätynyt säveltäjäksi?

Tomi Aholainen: ”Luoja tietää. En pidä itseäni vielä säveltäjänä, mutta pyrin siihen, että joskus voisin sanoa olevani säveltäjä. Joku on sanonut, että säveltäjän tärkein ominaisuus on huono muisti. Että kyllä mulla siis ainakin eväitä tähän hommaan on.”

YP: Oletko ihan lapsesta lähtien soittanut jotain soitinta ja jos niin, niin mitä soittimia ja kuinka kauan?

TA: Laulua ja pianoa ihan pienestä asti, 3-4 vuotiaana taisin aloitella laululla ja ensimmäisellä lelu-urulla.”

YP:  Mikä oli lapsuuden haaveammatti eli liittyikö se mitenkään musiikin tekoon?

TA: ”No kyllä mä olen musiikin ammattilaisuudesta varmaan lopulta haaveillut eniten, nuorempana urheilu vei paljon aikaa ja herätti unelmia.” 

YP: Mikä on koulutuksellinen taustasi eli liittyykö se mitenkään nykyiseen ammattiisi?

TA: ”Musiikkiopistoa ihan juniorina, Pop & Jazz-konservatiorin sekä sibeliusakatemina aikuiskoulutusta myöhemmin, lukio on käyty, ja korkeakouluopintojakin on tullut tahkottua se 135 ov. Mun musiikillinen formaali koulutukseni on aika maltillinen, pidän itseäni lähinnä itseoppineena. Nyt on mielessä orkestrointiopinnot, isolle orkesterille kirjoittaminen on mulle unelma. Tuleva itsenäisyyspäivä Barona- areenalla Espoossa on mulle henk.koht iso juttu. Jossu vetäsee siellä "minä rakastan elämää"- ison orkesterin kanssa. Pääsin Petri Juutilaisen kanssa tekemään arrin tähän ja se antoi kyllä kipinää mm. orkesteri-opinnoille. Eli opinnot jatkuvat niin kauan kuin henki pihisee.”

YP: Oliko nuoruudessasi sellaisia bändejä, esiintyjiä tai säveltäjiä ja sanoittajia, joiden innoittamana päädyit musiikkialalle?

TA: ”Innoittajia on niin paljon aina lauluntekijöistä megabändeihin /-artisteihin. Ehkä eniten olen kuunnellut Phil Collinsin ja Michael Jacksonin/Quincy Jonesin tuotoksia. U2 on kova, Beatles on kova, Alanis Morrisetten Jagged little pill kolahti, Tom Pettyäkin on kuunneltu jne jne jne...  ja toki Toto-hommat on myös maistunut mulle muusikkomielessä. Ja klassinen maailma on ihan oma lukunsa, sieltä löytyy niin paljon Sibeliuksen Finlandia ja Walse triste on aivan järjettömiä teoksia. Pikkupoikana kuulin ja lauloin paljon Timo Kosonen -nimisen lauluntekijän lauluja. Ne on ollu mulle tärkeitä lauluja edelleen.” 

YP: Ovatko he edelleen omia henkilökohtaisia suosikkejasi?

TA: ”No joo! Mutta onhan se repertuaari tuosta tietenkin laajentunut.” 

YP: Kuunteletko nykyään itse paljon musiikkia ja mitkä ovat tällä hetkellä suosikkejasi?

TA: ”Pyrin kyllä kuuntelemaan. Hyviä on niin paljon... Kuuntelin tai oikeastaan "leikin" juuri Beethovenin 4 & 7 sinfoniat yhdessä lasten kanssa. Se oli mahtavaa. 

Tomi Aholainen työväen musiikkijuhlilla Valkeakosken kirkossa 25.7.2009.

YP:  Miten päädyit Warnerille A & R hommiin? Mikä oli hienointa siinä työssä ja mikä haastavinta?

TA: ”Päädyin ihan normaalin työnhakuilmoituksen kautta hakemaan Warnerille markkinointipuolelle. Kuskasin ensin monta vuotta mm. Laura Pausinia, Eva Dahlgrenia, Tomas Lediniä, A-Ha:ta, Sashaa jne  haastattelusta toiseen. Sitten ajatuminen tuotantopuolelle tapahtui Warnerilla oikeastaan sen faktan kautta, että levy-yhtiön promo ja markkinointi puoli tuli nähdyksi, se alkoi tökkiä. Turhauduin ja hyydyin siihen, jonka jälkeen mun silloiset pomoni Marita Kaasalainen, Pekka Ruuska ja Tom Frisk (Warner/Chappell) antoivat armeliaan mahdollisuuden siirtyä tuotantopuolelle puoliksi levy-yhtiön ja puoliksi kustantajan puolelle. 

Työssä oli paljon hienoja puolia. Meidän annettiin laittaa persoonaamme peliin. Levy-yhtiön näkökulmasta sain olla todella lähellä musiikkia ja ihmisiä jotka sitä tekivät, sain myös itse mahdollisuuden tehdä musiikkia, vaikka sitä duunia oikeastaan tein kaiken levy-yhtiöhommien ulkopuolella. Meillä oli mahtava jengi siellä töissä silloin. 

Laulujen löytäminen on näkymätöntä työtä, jota on vaikea arvottaa, paitsi sitten kun laulusta tulee hitti ja ihmiset löytävät sen mitä sinä ole löytänyt. Tunnet ansainneesi palkkaa. Oli hieno nähdä mitä musiikki todella merkitsee ihmisille jos oikea laulu ja oikea yleisö kohtaavat oikeassa paikassa. 

 Haastavaa on voittaa kyynisyys, joka väistämättä iskee tuossa duunissa jossain kohtaa. Mulle haastavaa on ollut uskoa vielä itse musiikin voimaan kaiken muun seassa. Haastavaa on säilyttää inhimillinen herkkyys vaistota ja löytää kaaoksen vallitessa asioita, jotka lopulta tekevät jostain jutusta merkittävän. Täytyy löytyä hyvä laulu, täytyy löytyä hyvä artisti jolle laulu on totta ja sitten täytyy vielä löytyä väylä jolla esitys saadaan yleisön korviin /silmiin, lisäksi tarvitaan vielä vähän toistoa ja ripaus onnea. Se on aika haastavaa... . Haastavinta levy-yhtiössä on löytää/synnyttää kvartaalitaloudessa jatkuvasti musiikkia, johon ihmiset ihan todella aidosti ihastuvat. ”

YP: Oletko sitä ennen ollut vastaavissa duuneissa? Jos olet, niin mitä kaikkea teit ennen sitä?

TA: ”En ole. Tein isäni firmassa kesätöinä opiskelun ohessa mm. kirjanpitohommia, keikkoja jonkin verran jne. ”

YP: Missä vaiheessa itse aloit säveltämään musiikkia?

TA: ”Ensimmäinen sävellys taisi olla siinä 7-8 vuotiaana.”

YP: Missä vaiheessa itse ymmärsit, että siitä saattaisi tulla ihan oma ammatti?

TA: ”Jaa-a, ehkä kysymys ammattilaisuudesta kai liittyy siihen, että pystyn noin suunnilleen elämään musiikillani ja tekemään tätä täyspäiväisesti. Eli mulle tuon asian valkeneminen on suhteellisen uusi asia. Nyt on näin, olen siitä äärimmäisen kiitollinen ja pyrin tekemään jatkossakin niitä asioita joista itse todella innostun. ”

 

Aivan upeasti ”Don´t give up” –kappaletta tulkitsemassa ryhmäteatterin keikalla 18.9.2009.

YP: Olenko ymmärtänyt oikein, että (jos näin voi sanoa) "vain" sävellät, mutta tekstit tulevat aina muilta?

TA: ”Kyllä pääsääntöisesti näin. Etsin jatkuvasti hyviä tekstejä. Hyvien tekstien takana on fiksuja ihmisiä ja taiteilijoita, joilla on kyky kertoa tärkeistä asioista laulunteksteissä.  Mä yritän tuoda noi ajatukset sitten säveltämisen kautta esiin. Ensin tulee aina teksti, sitten sävel. Puutun kyllä usein myös tekstien sisältöön, mutta teen sen yhdessä tekstittäjän kanssa. Parhaimmillaan säveltäminen ja tekstittäminen ovat vain välineitä johonkin suurempaan. Aina ei kuitenkaan voi syntyä mitään suurta, se pitää myös hyväksyä.”

YP: Jos näin on, niin mitä kautta tekstit tulevat sinulle?

TA: ”Itse olen lähinnä tehnyt lauluja Sinikka Svärdin ja Heikki Kerkelän kanssa.”

YP: Mitä voit kertoa säveltämisprosessista yleensä? -Voitko jonkun esimerkin valossa kertoa esim. ? -onko ensin teksti olemassa ja sitä kypsyttelet ajan kanssa vai miten se siitä etenee? Vai onko toistepäin, että sinulla on sävellys, mutta tekstintekijät tekevät siihen tekstin?

TA: Teksti tulee usein ensin. Säveltäminen on mulle leikkiä, lapsen leikkiä. Leikkiä voi niin monella lailla. Usein teen lauluja pianon ääressä, mutta joskus sitten alan vaan tehdä itse äänimaailmaa, siis lähestyn asiaa muusikon näkökulmasta. Joskus joku teksti soi jo itsessään, eli sävel on tavallaan kirjoitettu jo tekstiin. Lopulta mulla ei ole aavistustakaan mitä tämä ns säveltäminen on. Minä en tiedä, enkä haluakaan tietää. Mutta kivaa se on. Metodeja pitää kehittää ja omia työtapoja myös välillä kyseenalaistaa.”

YP: Jos pohjalla on valmis teksti, niin sitä varmaan kuitenkin tarvittaessa muokataan, jotta se paremmin sopisi tarkoitustaan varten? -kuinka paljon se on nimenomaista yhteistyötä tekstintekijöiden kanssa?

TA: ”Teen sitä tarvittaessa paljonkin. Laulun kirjoittaminen on yhteistyötä. Joskus puuttuminen johtaa hyvään lopputuloksen, pahimmillaan puuttuminen tekstiin tappaa fiiliksen kokonaan tekstittäjältä. Mutta mulla on mahtavia työtovereita jotka kestää munkin oikkuja aika hyvin. Ja myös toisinpäin tuon pitää päteä, eli minä olen myös valmis muokkaamaan sävelkieltä jos laulu ei toimi.”

YP: Olet säveltänyt monelle artistille ja bändille. Kun sävellät, sävellätkö nimenomaan juuri tiettyä artistia tai bändiä ajatellen?

TA: ”Molemmin päin, hyvä laulu taipuu aika monelle artistille, mutta sovituksen ja tuotannon kautta voi kohdentaa lauluja tarkemmin tietyille artisteille. Monesti kuitenkin käy niin, että kun yritän tehdä  jollekin tietylle artistille, laulu päätyykin jonnekin ihan muualle. Mutta ehkä teen musiikkia lopulta "itselleni" ja siitä laulut sitten päätyvät jonnekin, jos ovat päätyäkseen.”

YP: Kuinka säännöllisesti sävellät ja onko sinulle tullut tiettyjä tapoja, joilla aloitat? -tietty työhuone, tietty aika päivästä, tietty instrumentti yms?

TA: ”Pääasiassa sävellän pianolla, mutta myös kitaralla. Lähes päivittäin jollain tasolla. Joskus sävellän myös ihan ilman mitään instrumenttia. Työhuoneella/studiolla istun usein heti aamusta tekemässä tätä työtä. Mutta toki lauluntekeminen on prosessi joka ei katso aikaa eikä paikkaa. Kun lapset huutavat ruokaa kotona, saattaa tulla se suurin inspis, ja on pakko painua pianon ääreen. Monesti parhaat jutut eivät synny silloin kun niiden pitäisi syntyä.”

YP: Olet sovittanut ja tuottanut mm. Johannan kappaleita. Oletko näin tehnyt myös muille artisteille ja bändeille ja mitä haluat kertoa sovitusten tekemisestä ja tuottamisesta?

TA: ”Olen Johannan lisäksi tehnyt lauluja mm. Yö-yhtyeelle. Sovittajan ja tuottajan päätyö on saada itse artisti kuulostamaan hyvältä. Keinot ovat monet, ei ole yhtä oikeata tapaa. Kaikkein tärkein asia on se, että artisti pitää laulusta ja hän saa sen oikean fiiliksen raidalle, tekstin kerrottua kuulijalle. Kaikki muu rakentuu lauluraidan ympärille.” 

YP: Olet säveltänyt Tomi Metsäkedolle mm. kappaleet "Kaipaan sua niin", "Kuinka sanoisin" ja T. Metsäkedon ja Johannan dueton "Tahdon tanssia kanssasi".  Mitä kautta päädyit säveltämään Tomi Metsäkedolle kappaleita ja mitä kaikkea haluat kertoa noiden kappaleiden taustoista ja yhteistyöstä Tomin kanssa? 

TA: ”Yhteistyö Tomi Metsäkedon kanssa liittyi juuri Warnerin aikoihin. Menin niihin aikoihin myös naimisiin ja sävelsin häälaulukseni Sinikka Svärdin "Tahdon tanssia kanssasi"-tekstin. Johanna oli tehnyt levytyssopimuksen samoihin aikoihin Warnerin kanssa ja ehdotin tuosta kappaleesta duettoa Tomille ja Johannalle, Anna Erikssonin kieltäydyttyä. Siitä alkoi sitten myös yhteistyö Johannan kanssa.”

 YP: Olet säveltänyt Simo Silmulle mm. kappaleet  "Katariina" (Säv. Tomi Aholainen, san. Heikki Kerkelä),  "Marja-Leena" ( Säv. Tomi Aholainen, san. Heikki Kerkelä) ja "tee minusta mies". Mitä kautta päädyit säveltämään Simo Silmulle kappaleita ja mitä kaikkea haluat kertoa noiden kappaleiden taustoista ja yhteistyöstä hänen kanssaan? Teitkö kappaleita myös Yölintu-yhtyeelle?

 TA: ”Simoon olen tutustunut Warnerin aikoina. Yölinnulle en ole tehnyt, mutta paljon etsin heillekin vuosien varrella materiaalia. Simo on mahtavasoundinen ja loistelias tulkitsija.”

Simu Silmu ja Tomi Aholainen vuoden 2004 paras iskelmä palkintoa vastaanottamassa vuonna 2005.

YP: Olet säveltänyt Mikael Konttiselle kappaleen "Kerran" (säv. Tomi Aholainen, san. Sana Mustonen). Mitä kautta päädyit säveltämään hänelle kappaleen ja mitä kaikkea haluat kertoa tuon kappaleen taustoista ja yhteistyöstä hänen kanssaan? 

 TA: ”Tarjosin Mikaelin sololevylle kappaletta tietämättä koko projektista oikeastaan mitään. Olen tavannut Mikaelin kerran juostessani maratonia Tukholmassa. Mikael seisoi Kuninkaanlinnan edustalla kamera kädessä, esittelin siinä itseni pikaisesti, kunnes lähdin taas jolkottelemaan.”

 YP: Samat kysymykset koskien Jani Wickholmia (Jukeboksin runoilija), Katri Helenaa (Löydä minut) ja Annika Eklundia (Suudellaan)... 

TA: Jania en niinkään tunne, tarjosin laulua  hänen levy-yhtiönsä kautta. Katri Helena ja Annika Eklund taas tulivat tutuiksi Warner -aikoina. 

YP: Sama kysymys koskien Yö- yhtyettä ja kappaletta "Arjen kauneus" (joka lukemani mukaan sävelsit nimenomaan Yö-yhtyettä varten ja Heikki Kerkelä teki tekstin) ja kappaletta "Yö on minussa".

TA: ”Arjen kauneus oli tilaustyö, mutta "yö on minussa"- kappale on varmaan 6 vuotta vanha kipale, jota en olisi itse edes Yö-yhtyeelle tarjonnut. Svärdin Sinikka kuitenkin "pakotti" tarjoamaan tuota kappaletta yö -yhtyeelle.

Yö -yhtyeen tuottaminen Mikko Kangasjärven ja Jari Latomaan kanssa on ollut mulle merkittävä kokemus. Bändi joka on ollut sen 30 vuotta koossa kaikennäköisten vaiheiden jälkeen, ja porskuttaa ehkä vahvempana kuin koskaan, on jotain jota todella kunnioitan. Arvostan bändissä eritoten heidän työmoraaliaan, sitä että he todella ovat kiinnostuneita lauluista joita levyttävät. ”

 YP: Kenelle muille artisteille ja bändeille olet tehnyt kappaleita?

 TA: ”Johanna Kurkela ,Yö, Jani Wickholm, Simo Silmu, Janne Raappana, Mikael Konttinen, Katri Helena, Tomi Metsäketo, Annika Eklund... siinä ne taitaa kaikki olla.”

YP: Mistä itse säveltämästäsi kappaleesta olet itse todella ylpeä ja miksi?

 TA: ”Tänään saatan olla ylpeä hetken jostain, mutta huomenna huomaan taas puutteita siinä nimenomaisessa teoksessa. Ehkä "sun särkyä anna mä en" ja "minä rakastan elämää" on tällä hetkellä itselleni tärkeimpiä lauluja.”

 YP. (Jos tämä sattuisi olemaan eri kappale niin), niin mikä säveltämäsi kappale on sinulle tärkein ja miksi?

TA: ”Tärkeintä on vaikea nimetä. Jokainen kappale sen tekohetkellä on se tärkein kappale.”

YP. Mistä omasta sovituksesta olet todella ylpeä tai vain pidän parhaimpanasi?

TA: ”Se on vasta tulossa.”

YP. Sama kysymys koskien kappaleiden tuottamista?

TA: ”Sama vastaus.”

 Johanna Kurkela ja Tomi Aholainen Porin cafe jazz keikan jälkeen 8.7.2009.

 YP: Mitä kautta ja milloin ensimmäistä kertaa kuulit Johanna Kurkelasta?

 TA: ”Warnerilla tais olla vuonna 2003 tai 2004 Ruuskan Pekan huoneessa.”

YP: Mitä kautta ja miten päädyit tekemään hänelle musiikkia ja tuottamaan ja osallistumaan levyjen tekoon?

TA: ”Sattuman kautta.”

YP. Oletko sinä vai kuka vaikuttanut siihen, että ketkä muusikot hänen levylle on valittu soittamaan ja toisaalta live-keikoille?
TA: ”Juu, oikeastaan yhdessä Peter Engbergin kanssa näitä on palloteltu.”

YP: Oikeastaan samanlainen kysymys kuin yllä eli mitä haluat/voit kertoa Johannan albumien "Hetki hiljaa", "Marmoritaivas" ja "Kauriinsilmät" teosta. Olet ko. levyillä ollut säveltäjänä, soittajana, taustalaulajana, sovittajana ja tuottajana. Eli voisitko kertoa myös noista eri rooleistasi ko. levyjen osalta?

TA: ”Nuo levyt omien tekemisteni osalta ovat mulle toistaiseksi elämäni tärkeimpiä työtehtäviä, ja olen pannut niihin valtavasti aikaa ja energiaa. En missään nimessä tietenkään ole kaikkiin tekemisiini näin jälkeenpäin tyytyväinen, mutta olen todella pitänyt Johannan kaltaisen laulajan kanssa työskentelemisestä. Johannalle olen ikuisesti kiitollinen siitä, että hän on noiden levyn tiimoilta luottanut minuun.”

 YP: "Kauriinsilmät" ja "Marmoritaivas" albumi on mielestäni mestarinäyte siitä, mitä tuottaja ja sovittaja voi parhaimmillaan tehdä eli vaikka esim. Kauriinsilmät levyllä vain sinä (poikkeus "Salaisuuksia" kappale) olet säveltänyt kappaleita, jokainen kappale on täysin erilainen ja levy on täysin eri tyylilajeja täynnä. Hyvänä osoituksena on esim. kappale "Perhonen". Kuka keksi tuohon sovitukseen idean ja kuka ylipäätänsä sovitukselliset ideat ko. albumille? 

TA: ”Sovitukset syntyy mulla siitä tunteesta mitä itse laulu ja artisti herättävät. Lähestymistavan löytäminen on joskus todella työlästä, joskus idea tulee helposti. Mun vastuulla noi arrit pitkälle on mutta toki pyrin kuuntelemaan paljon Johannan tuntemuksia sovituksellisesta puolesta.  Joku kutsuisi ehkä "Kauriin silmät" -levyä sillisalaatiksi, mutta minulle musiikilliset tyylilajit ovat vain eri värejä. Se mikä sitoo kaiken yhteen ja tekee Johannasta Johannan on se mitä hän taiteilijana edustaa, hänen persoonansa, teksteissä on aika paljon sitä oleellista. Siihen mahtuu mun mielestä aika lailla myös musiikillisesti eri värejä. Onhan niitä eri värejä meissä ihmisissäkin paljon. ” 

YP: Mitä muuta haluat/voit kertoa "Kauriinsilmät" albumin kappaleiden taustoista? -siis kappaleista, joiden taustoista ei vielä ole kerrottu mitään? esim. "Kulta pieni", "Perhonen", "Teen susta kuninkaan", "Kauriinsilmät", upea duetto "Sormenjäljet", "Minä rakastan elämää", "En mä itke miehen tähden" (kuka keksi sen sun ko. kappaleen laulamasi taustalaulujutut ja oliko se ihan oikeaa kieltä ja jos niin, niin mitä siinä laulat?" jne.  

TA: ”Kulta pieni: rankka biisi, jota vatvottiin, tehdäänkö se vaiko eikö. Tehtiin sitten ihan flyygelillä livenä. Perhonen: sävelsin tuon autossa ajaessani lomamatkalta palattaessa. Teen susta kuninkaan: no tää laulu synty jo marmoritaivas-albumin äänitysten välissä Hip-studioilla jollain tauolla. Kauriinsilmät: Teksti oli mulla pitkään ja sävel syntyi nopeasti, ajattelin että tässä on iso teksti ja tästä tulee iso hitti, mutta eihän siitä sitten juuri mitään isoa tullutkaan:). Sormenjäljet: Emmin tätä pitkään, ja olin valmis tiputtamaan tämän vielä pois levyltä. En mä itke miehen tähden: välillä täytyy vähän irroitella;). Minulle ei ole aavistustakaan mitä laulan siinä, mutta tuossa kohtaan meillä oli aika hauska hetki Jossun kanssa studiossa.”

YP: Miltä tuntui olla Euroviisukarsinnoissa aikoinaan (eli mitä kaikkea haluat siitä kokemuksesta kertoa)? Mitä kautta kappaleitasi päätyi viisukarsintoihin? Oletko mahdollisesti jo aiemmin säveltänyt kappaleita Euroviisuja varten?

TA: ”Hieno kokemus, tuo vuosi oli hieno olla mukana. Aikaisempaa kokemusta euroviisuista ei ole. Sami Saikkonen teki rohkean liikkeen "Olet uneni kaunein"- koreografian suhteen, johon Johanna tarttui tosi pro-asenteella. Istuimme oopperatalon harjoitussalissa katsomassa ensimmäistä koreografia-demoa. Kun musiikki alkoi pauhata ja Johanna aloitti koreografian, Ruuskan Pekka vieressä nosti kätensä otsalleen tokaisten että "ei saaaatanaa":). Demon jälkeen hän jatkoi, että "ymmärrättekste että tässä on hirvee riski epäonnistua? Nuori artisti, täysin kokematon, tossahan voi mennä niin moni asia pieleen? Headset-mikki ja kaikki". Sami ja Johanna olivat tyrmistyneitä. Sitten me katottiin kaikki uudestaan se esitys vielä ja pirulainen, kyllä se alkoi toimimaan, mulle se kyllä toimi jo heti ensimmäisellä kerralla, Pekkakin alkoi tottua ajatukseen:)! Just tota itse toivoin, että hyvällä maulla vähän uskallusta peliin niin hyvä tulee. Suomessa pelätään liikaa. Ei tää nyt niin vakavaa ole tämä homma:)! ”

YP: Millä tavalla valmistaudut live-esiintymisiä varten, kun esiinnyt Johannan kanssa duona? Millä tavalla valmistaudut esiintymisiä bändin kanssa varten? Oletko sinä se, joka valitsee bändin jäsenet Johannan keikkoja varten? 

TA: ”Hyppelen ja höpisen kaikkea typerää, joskus vetäydyn kuoreen. Se riippuu aina omista fiilingestä, mitä tulee ennen keikkaa tehtyä. Kyllä me Johannan kanssa haetaan aina sitä että yritetään vaan olla ns auki, liikaa ajattelematta. Yritetään löytää se tila, missä pelataan vaistoilla ei niinkään järjellä. Bändillä jos tehdään keikka, niin juuri ennen lavalle menoa kokoonnutaan aina rinkiin ja hoetaan tiettyjä juttuja ja poljetaan omat egot ja pelot taka-alalle.”

 

 Tomi Aholainen, Peter Engberg, Johanna Kurkela, Ako Kiiski, Risto Niinikoski, Mikko Mäkinen

”Rakkautta on –parisuhteen palikat” konsertti Lahden urheilutalolla 17.10.2009.

YP: Mitä olet ajatellut Johannan toimimisesta kirkon ulkomaan toivon lähettinä ja lukuisista hyväntekeväisyyskeikoista? Toisin sanoen, kuinka tärkeäksi itse koet nämä asiat?

TA: ”Kaikenlainen heikommassa asemassa olevien ihmisten auttaminen on musta tärkeetä. Sen tiimoilta mitä itse tunnen Kuan toimintaa, pidän sitä tärkeänä. En tosin tunne toimintaa vielä kovin hyvin.” 

YP: Jos pitäisi valita yksi keikka, niin mikä keikka, jossa itse olet esiintynyt on ollut mieleenpainuvin ja miksi?

TA: ”Johannan ensimmäinen solo-konsertti Savoy-teatterissa muistaakseni 25.4.2005. Silloin jännitin ihan perkeleesti a) sitä miten pärjään noiden muiden ammattilaisten mukana b) mitä yleisö pitää musiikistamme.”

 

Tomi Aholainen ja Johanna Kurkela ”Isossa majakassa” Vääksyn liikuntahallissa 10.10.2009.

YP:  Todella monella keikalla olleenani aina löydän kappaleistasi jotain uutta ja esityksissä on aina erilaisia yksityiskohtia. Kuinka paljon keikkoja varten harjoitellaan etukäteen? Vaikuttaa siltä, että pelkin katsein ja kehon elkein pystytte Johannan kanssa viestittämään toisillenne, miten kappale ko. iltana tulee menemään ja haastamaan ja yllättämään toisianne. Lienee varmaan niin? Onko niin, että säveltäjätausta tuossa on nimenomaan hyötyä ettei "sormi meni suuhun"?

 

 Johanna Kurkela ja Tomi Aholainen cafe jazzissa, Porissa 8.7.2009.

TA: ”Johanna on loistava heittäytyjä, hän on keikoilla niin läsnä. Kun hän on läsnä, niin hänen kanssaankin on helppo olla läsnä. Juu, kyllä sitä on livetilanteissa monta kertaa ns. "sävelletty". Se on duokeikoilla varsinkin tosi hauskaa. Ja kyllä harjoitella toki pitää.”

YP: Vieläkö jännittää ennen jokaista esiintymistä ja onko sinulla jotain rituaaleja ennen keikka, jolla tuota tilannetta hallitset?

TA: ”Kyllä keikkaa aina jännittää, keikka-aamuna se alkaa. Jos on mahdollista ulkoilla ennen esiintymistä, sen teen.”

YP: Johannan esiintymisten lisäksi, mikä täyttää elämäsi nyt? Onko sinulla esim. nyt ja koko ajan työn alla kappaleita muille artisteille?

TA: ”Yritys on kova ja mylly pyörii jatkuvasti. Koitan tehdä lauluja, jotka sitten päätyvät mihin päätyvät.”

YP: Olet säveltänyt paljon Sinikka Svärdin ja Heikki Kerkelän tekstejä. Mikä heidän teksteistään on sinulle tärkein ja miksi? Mitä haluat kertoa yhteistyöstä heidän kanssaan? -keiden muiden tekstejä olet säveltänyt?

TA: ”Heillä molemmilla on suuri sydän. Olen heidän opissaan mitä tulee laulun teksteihin. Molemmat tekstittäjät käsittelevät teksteissään asioita, jotka puhuttelevat mua.”

YP: Onko sinulla jokin asia, josta toivoit, että kysyttäisiin, mutta ei ole kysytty?

TA: ”Paljonko maksoi ukulele-soitin kappaleessa "riko minut" ja mistä soitin on hommattu? Vastaus 10 euroa ja se on ostettu lasten messuilta vuonna 2006 muistaakseni.”

YP: Onko sinulla jotain erityistä, mitä haluaisit faneille kertoa?

TA: ”Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, jos musiikkimme on herättänyt aitoja tunteita.  Minä kiitän syvästi siitä kaikesta mitä olen saanut Johannan ja hänen yleisönsä kanssa tähän asti jo kokea. Olen todella kiitollinen tästä kaikesta mitä tässä hommassa mukana oleminen on tuonut, se on mulle tosi iso asia. Kiitos, että olette mukana!” 

Tomi Aholainen Viikin kirkossa 10.9.2009.

YP: Oletko koskaan miettinyt ja onko sinulle ehdotettu oman levyn tekemistä ja omaa keikkaa? 

TA: ”Noh, ystävät ja lähipiiri kyllä näistä silloin tällöin muistuttelevat, mutta en kovin vakavasti ole näitä heittoja nyt vielä ottanut. Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan:)”


Facebook -fanien kysymykset:
 
Outi Lantto: Kysy, koska heittää soolokeikan ;)

TA: ”Moi Outi ja kiitos viimeisestä! Eräs pappi buukkasi mut omiin hautajaisiinsa laulamaan Sun särkyä anna mä en -laulun soolona. Niin varmaan viimeistään silloin:) Eli toivottavasti ei pitkään aikaan.”

Raija Raikuli: Koska Seinäjoella?

TA: ”Jaa-a, vaikka heti jos keikka sinne pärähtää!”

Anne Immonen: Tekeekö Tomi sanat Johannaa ajatellen vai ammentaako tekstinsä omasta kokemusmaailmastaan. Miten mies saa sanoitettua niin herkkää musiikkia joka on aivan kuin naisen suulla laulettua ja koettua. Miksi minusta tuntuu että Tomin ja Johannan välillä on Todella toimiva ja käsinkosketeltava yhteys? Onko Tomi törmännyt toiseen Johannan kaltaiseen melkein enkelinomaiseen artistiin? Eikö Johanna olekin ihan omaa luokkaansa artistina?


TA: ”Minähän en kirjoita siis tekstejä, mutta olen hyvin pitkälle vaikuttanut siihen mitä tekstejä itse olen halunnut säveltää, toinen asia taas on se mitä Pekka Ruuska on päästänyt läpi levyille. Kysymys on siis joukkueesta jossa on puhallettu samaan hiileen. Ja mikäpä siinä on ollut puhaltaessa kun lavalla on suomen lahjakkaimpia taiteilijoita. Onhan levyillä mukana myös liuta muita tekijöitä mm. poets of the fallin kaverit, lauluntekijät Ilkka Wirtanen, Tomi Salmi, Laura Sippola, Make Impiö, Juha Tapio, miksaajat äänittäjät, muusikot, levy-yhtiön markkinointiporukka ym ym. Se on iso jengi joka tätä on tehnyt tähän asti. Mä olen itse pyrkinyt valitsemaan tekijäporukkaan omalta osaltani niitä ihmisiä jotka ovat ymmärtäneet mistä tässä kaikessa on kysymys. Mutta vastaus kysymykseen, koen, että Johannan kanssa meillä on kyllä ollut paljon asioita jotka me on nähty aika samalla lailla. Ja ketään muuta vastaavaa henkilöä en toki ole tavannut, eihän kahta samanlaista ihmistä edes ole olemassakaan. Onneksi:)”

 

Johanna Kurkela ja Tomi Aholainen työväen musiikkijuhlilla, Valkeakosken kirkko 25.7.2009.

Pauliina Järvelä: Tomi on todella taitava säestäjä, minkä tutkinnon hän on pianosta tehnyt ja milloin tutustuivat Johannan kanssa? 

TA: ”Pop & Jazz konservatoriossa 2/3 pianotutkinnolla mennään. Ja tutustuttu ollaan siis Warnerin aikoina 2003 tai 2004, en ihan tarkkaan muista.”

Petri Korhonen: Hei Johanna! Terveiset Petriltä Jyväskylästä, terkut myös Tomille. Tapasimme Äänekosken keikalla ja satuimme samaan aamiaispöytään, jos muistatte. Johannan sanoitukset ovat upeita: ei kliseitä, syvällisyyttä ja yllättäviä, vaikeita tarinoita. Nerokasta. Tehdäänkö tekstit nimen omaan Johannaa varten? 

TA: ”Toki muistamme:)! Tätä sanoitusasiaa pitäisi kysyä tekstittäjiltä, mutta kyllä Heikki Kerkelä ja Sinikka Svärd ovat taiteilijoita jotka pääsääntöisesti kirjoittavat tekstejä uskoakseni omilla ehdoillaan, omista lähtökohdista ja sitten ne päätyvät minne päätyvät. Minulla on ollut onni vaikuttaa molempien osalta siihen työssäni.  Mut kyllä varmasti molemmilla sitäkin tapahtuu, että tekstiä kirjoitetaan jokin artisti mielessä. 
”

Facebook ylläpito: Petri "ylläpitokin" oli siellä Äänekoskella silloin, en tosin aamiaispöydässä, mutta huomasin yllätyksekseni, että "eräs artisti" oli vastapäisessä huoneessa, mutta ei törmätty kuitenkaan toisiimme.


Petri Korhonen
Niin se maailma on pieni. Jos haluaa tavat jonkun "epätodennäköisen", niin eikun Lapin erämäihin vaeltamaan "rauhassa". Toivomme lisää keikkoja Keski-Suomeen, pliis!

 TA: ”Tullaan minun puolestani vaikka heti jos vaan saadaan sieltä keikkaa!”

Tomi Aholainen ”Isossa majakassa” Vääksyn liikuntahallissa 10.10.2009.

Ylläpito kiittää Tomi Aholaista kaikesta ajasta ja vaivasta, joka tähän sähköpostihaastattelun vastaamiseen on mennyt. Äärimmäisen mielenkiintoisia vastauksia. Tuhannet kiitokset!!! Kiitos kaikesta hienosta musiikista ja esiintymisistä. Keikoilla tavataan!!!

Kiitos kaikille Facebook faneille kysymyksistä.

 (C) Kuvien ja tekstin kaikki oikeudet omistaa Johanna Kurkelan Facebook -faniryhmän ylläpito.

Tomi Aholaisen ja Yö-yhtyeen yhteistyöstä...

Yön Olli Lindholm on mm. seuraavaa todennut:

"Se, että saa levylleen mukaan Tomi Aholaisen tai Sinikkä Svärdin kaltaisia ammattilaisia, on kova juttu, jota ei voi olla käyttämättä."

Aamulehdessä Toni Nordlund totesi 9.9.2009 seuraavaa: "Levyn vaikuttavin hetki on kuitenkin Tomi Aholaisen kirjoittama Yö on minussa."

Itse Yö-yhtyeen sivulla toteavat seuraavaa: "Uutena säveltäjänä mukaan tullut Tomi Aholainen vei laulutuottamisen vielä aivan uudelle tasolle, Danukin oli ollut vaativa mutta Aholainen vaati vielä enemmän. Lisäksi hänen biisinsä eivät olleet lainkaan ”yömäisiä,” jouduin opettelemaan kokonaan uuden melodiamaailman. Suoritukseni Aholaisen Yö on minussa –biisissä on hyvä, mutta kyllä sitä treenasinkin."

Mikko Kangasjärvi: "Oma lukunsa on yhteistyö Tomi Aholaisen kanssa. Tykästyin kesällä 2007 Johanna Kurkelan levyyn MARMORITAIVAS. Tapani mukaan tsekkasin heti keitä biisien ja tuotannon takana seisoo. Ymmärsin, että Tomi on hyvin persoonallinen biisintekijä ja omaa erittäin tunnistettavan melodia- ja harmoniamaailman. Samoihin aikoihin Ollikin oli diggaillut samaisesta levystä ja tavattuaan Johannan ja Tomin jossakin hyväntekeväisyysillassa yhteistyö oli pantu vireille.  Tomi ja Heikki Kerkelä tekivät vartavasten Yölle ARJEN KAUNEUS –kappaleen, jonka duettopariksi löytyi talvella 2009 Maria Lund. Samalla Aholainen tarjosi meille myös kappaletta YÖ ON MINUSSA, jonka äänitykset aloitimme toukokuun alussa ja siitä tuli viimeinen uudelle levylle purkitettu biisi."